Lissabon - päivä 5: BB - Bacalhau'ta ja Belémin tornia

Viidentenä päivänä kävimme nautiskelemassa erinomaisen brunssin hotellin lähellä sijaitsevassa pikkukuppilassa. Alkupaloiksi maukasta leipää, herkullista juustoa ja meheviä oliiveja. Pääruoaksi makuhermoja hyväilevää bacalhau-pataa. Palanpainikkeeksi mainiota talon valkoviiniä.

Pupelluksen jälkeen läksimme tutustumaan toiseen UNESCOn maailmanperintökohteeseen, Belémin torniin (Torre de Belém). Torni sijaitsee yhden raitiovaunupysäkinvälin verran länteen Hieronymuksen luostarista ja merimuseosta.

Raskaasti linnoitettu kivitorni suunniteltiin osaksi Lissabonin meripuolustusta. Portugalin kuningas João II pani tornin rakentamisen alulle 1515, kun hänen suunnitelmansa Tejo-joen sulkemisesta Cascais:n ja joen etelärannalla sijainneen São Sebastião:n linnoitusten avulla osoittautui riittämättömäksi joen leveyden vuoksi. Hänen seuraajansa Manuel I saattoi urakan päätökseen 1521 João II:n kuoltua. Rakennustöiden ajan kaupungin puolustusta täydensi joen keskelle ankkuroitu, raskaasti aseistettu laiva, Grand Nau.

Linnakkeen suunnittelusta vastasi sotilasarkkitehti Francisco de Arruda ja koristelusta osittain Hieronymuksen luostarin ensimmäinen arkkitehti, Diogo de Boitaca.

Kalkkikivestä rakennettu linnake koostuu kahdesta osasta: kaksikerroksisesta, epäsäännöllisen kuusikulmion muotoisesta tykistöpatterista ja nelikerroksisesta, 12 m x 12 m neliön muotoisesta, 30 m korkeasta tornista.

Patterin alakerroksessa, kasematissa, on 16 tykkipaikkaa ja avoimeen yläkerrokseen on ollut mahdollista sijoittaa kevyempää tykistöä. Kasematin keskustan avoimen yläosan kautta kanuunoiden savu on voitu tuulettaa pois.

Kasematin alla, kellarissa, on säilytetty mm. ampumatarvikkeita. Espanjan valloitettua Portugalin 1580 tornin puolustuksellinen merkitys jäi vähäisemmäksi, mutta sen sijaan kellarikerroksen entisiä ammusvarastoja ryhdyttiin hyödyntämään poliittisten vankien tyrmänä.

Patterin yläkerroksen tasalla olevaa tornin ensimmäistä kerrosta on kutsuttu kuvernöörin huoneeksi, toista kerrosta kuninkaan huoneeksi ja kolmatta yleisöhuoneeksi. Neljännessä kerroksessa on sijainnut pieni kappeli. Lisäksi tornissa on kattoterassi, jolta on voinut seurata joen liikennettä ja ihailla ympärillä avautuvia maisemia.

Arkkitehtuuriltaan Belémin torni edustaa portugalilaista myöhäisgoottilaisuutta (Manueliininen tyyli) ja sen koristelussa on vahvoja maurilaisia vaikutteita. Nykynäkökulmasta tarkasteltuna tuntuu käsittämättömältä, että hyvinkin todennäköisesti tykistöhyökkäyksen kohteeksi joutuvan rakennelman koristeluun ja esteettiseen ulkoasuun on nähty niinkin paljon vaivaa ja - todennäköisesti - uhrattu huomattavia summia rahaa.

Rakennus on kokenut vuosisatojen kuluessa lukuisia muutoksia ja sen koristelua on lisätty. Muun muassa patterin ylätasanteen Belémin neitsyen patsasalkovi sekä muita uus-Manueliinisia koristeita on lisätty vuonna 1845 tehdyn restauroinnin yhteydessä.

Tykistölinnakkeen ja vankilan lisäksi torni on toiminut myös tulliasemana Lissaboniin saapuville laivoille.

Vuonna 1907 Belémin torni julistettiin kansalliseksi monumentiksi.

Pakollisten auringonlaskukuvien jälkeen paluumatkalle ja pieni iltakävely Rossion metroasemalta hotellille. Matkan varrelta tarttui vielä mukaan pieni uppokuumennin sekä kurpitsahillo- ja suklaatäytteisiä croissanteja iltapalaksi paikallisista pikkupuodeista.